AsiantuntijoilleAineistot
 
 
title

Kokonaisrasvan saanti

E% = energiaprosentti, prosenttia kokonaisenergian saannista

Rasvan osuuden energiansaannista tulisi olla 25-35 %.

Väestötason tavoite, jota käytetään suunnittelussa on 30 E % 1.

  • sisältää glyserolin että rasvahapot

1= Rasvahapoiksi laskettuna noin 28 E %

- terveyden kannalta ei hyötyä rajoittaa alle 20-25 E %.

- rasvan vähentäminen suositeltavalle tasolle ehkäisee lihavuutta

Monityydyttymättömät rasvahapot

Monityydyttymättömättömien rasvahappojen osuudeksi suositellaan 5-10 E %, josta n-3 –rasvahappojen suositeltava osuus on 1 E %.

- alentavat seerumin LDL-kolesterolipitoisuutta, kun monityydyttymättömillä korvataan kovaa rasvaa

- sisältävät välttämättömät omega-6 ja omega-3-rasvahapot

Kertatyydyttymättömät rasvahapot

Kertatyydyttymättömättömien rasvahappojen suositeltava osuus energiansaannista on 10-15 E %

- laskevat veren kolesterolia lähes yhtä tehokkaasti kuin monityydyttymättömät

- rypsiöljy sisältää runsaasti kertatyydyttymättömiä rasvoja

Kova rasva

Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen yhteenlasketun saannin tulisi olla noin 10 E %.

- kova rasva nostaa LDL-kolesterolia

- kolesterolille ei tarvita erillisiä suosituksia, kun kovan rasvan saanti on noin 10 E %

Suositukset välttämättömille omega -6 ja omega-3 rasvahapoille

E %

Ryhmä

Ikä

n-6 ja n-3

n-6

n-3

Raskaus, imetys

 

Vähintään 5

 

Vähintään 1 

Imeväisikäiset

alle 1 v

 

Vähintään 4

Vähintään 1

Lapset

1-3 v

 

Vähintään 3

Vähintään 0,5

Lapset yli 3 v, nuoret ja aikuiset

 

Vähintään 3

 

0,5

E% = % kokonaisenergiansaannista
Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta: Suomalaiset ravitsemussuositukset. Komiteamietintö 1998:7, Helsinki 1998

Yhteenveto

Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen yhteenlasketun saannin tulisi olla korkeintaan 10 E%. Cis-kertatyydyttymättömien rasvahappojen suositeltava osuus energiansaannista on 10–15 %. Monityydyttymättömien rasvahappojen osuudeksi suositellaan 5–10 E%, josta n-3 -rasvahappojen suositeltava osuus on 1 E%. Rasvan osuuden energiansaannista tulisi olla 25–35 %. Väestötason tavoite, jota käytetään suunnittelussa, on 30 E%.

Tyydyttyneiden ja transrasvahappojen (= kova rasva) saantia on syytä vähentää ja kerta- ja monityydyttymättömien rasvahappojen osuutta lisätä. Rasvan kokonaissaanti tulee pitää kohtuullisena.